Ilmeisesti kuvissa ilmenevät alkoholit ovat vaikuttaneet kuvaajan mieleen niin paljon, että ainut in the making -kuva tästä erinomaisesta liharuoasta on allaoleva.
Niin että otapa muutama sipuli, muutama valkosipulinkynsi ja pilko. Paista kevyesti pannulla. Siinä se.
Ollaan kuitenkin joviaaleja ja kerrotaan loputkin valmistamisen salat:
Ota naudan suikaleliha huoneenlämpöön noin tuntia ennen paistamista. Tämä on se osuus mikä olisi pitänyt kertoa ihan ensimmäisenä, eikö vain? No mutta ei se mitään, kaikkihan ovat jääkaappikylmää lihaa kokanneet.
Lihoja ruskistetaan pannulla, sekaan heitetään paloitellut perunat (parhaita pestyinä, ei kuorittuina), lantrataan oluella ja vedellä ja annetaan porista kunnes sekä lihat että perunat ovat kypsiä. Lihan laadusta riippuen saattaa olla tarpeellista hauduttaa sitä ensin hetken itsekseen. Mitä mureempi, sen herkumpi jne. Tilaisuuden tullen mukaan kannattaa muistaa lisätä ensimmäisenä paistetut sipulit. Ne tulevat surullisiksi jos jäävät vahingossa leikkuulaudalle. Lisäksi ruoka kannattaa maustaa useilla eksoottisilla kaukomaiden mausteilla kuten suolalla ja pippurilla. Tarjoile maalaisruisleivän kera.
Ruokajuomaksi suosittelen kansanomaisesti olutta (ellet kaatanut kaikkia ruoan joukkoon), tai vähemmän tyylipuhtaasti 11-vuotiasta portviiniä.
Ja mitä olisikaan portviini ilman suklaajälkiruokaa! Kahden suklaan karpalokakun alkuperäinen ohje on sekin jostain kumman syystä Alkon sivuilta. Mystistä. Onneksi osasin tuplata sen suklaamäärän ihan itse!
Pidelkää kiinni jenkkakahvoistanne, tässä siis tulee varsinainen laihduttajan ilosanoma: kakkuun tulee 3dl kermaa, kolme levyllistä kolmea eri suklaata ja ainakin desi voita. Koska siihen tulee tumman suklaan lisäksi myös karpaloita ja - gasp - karpalojauhetta, on se myös supermegahyperterveellinen superfood-tuote!
Kakusta riittää noin kahdelle ihmiselle. Kolmelle, jos joku väkisin yrittää tunkea apajille. (Alkuperäinen resepti sanoo jotta 12-15 palaa, naurettavaa!)
Tee ensin pohja. Jos halajat vain pilkkomaan suklaita suloisin sormin, sälytä tylsä munan ja sokerin vatkaamisosuus vaikka pikkusiskolle.
Laita siis joku muu vaahdottamaan pari munaa ja reilu desi sokeria. Pilko itse reilun desin verran kuivattuja karpaloita ja levyllinen tummaa suklaata. Mitä enemmän syöt suklaata sitä pilkkoessasi, sitä enemmän sitä kannattaa rahdata kotiin kaupasta.
Sekoita kulhossa suklaat, karpalot, teelusikallinen leivinjauhetta, desi vehnäjauhoja ja desi kaakaojauhetta. Painotan vielä että kaakaojauheella tarkoitan sitä oikeaa kaakaojauhetta, ei mitään Dumle-kaakaota. Oikea kaakaojauhe tuntee nimen Xtra tai Van Houten, ihan budjetista riippuen. Ja ihan noin niin kuin ystävällisenä vinkkinä, taikinaa ei kannata yrittää sekoittaa vispilällä, kuten allekirjoittanut.
Sekoita vaahto ja muut ainekset keskenään, voitele uunivuoka ja pistä uuniin 175 asteeseen. Tätä kakkua ei kannata paistaa kivikovaksi, joten tarkkaile armasta paistostasi säännöllisin väliajoin.
Sillä välin kun kakku paistuu (vaan ei juurikaan paisu) uunissa, valmista täyte. Tee se mieluiten jossain uunin lähettyvillä että voit aina tarvittaessa pistellä paistosta haarukalla.
Laita siis joku muu vaahdottamaan vajaa purkillinen kermaa. Pilko itse levyllinen valkosuklaata. Toistan: mitä enemmän syöt suklaata sitä pilkkoessasi, sitä enemmän sitä kannattaa rahdata kotiin kaupasta. Sekoita ainekset keskenään ja lisää joukkoon karpalojauhetta. Seoksesta tulee niin pinkkiä että sekä Hello Kitty että Tuksu pakahtuvat kateudesta.
Ota valmis pohja pois uunista ja anna sen jäähtyä. Leikkaa kakku kahtia ja kostuta esimerkiksi portviinillä tai tilkalla maitoa johon on lisätty hieman vaniljasokeria. Koska portviinin jumalat olisivat langettaneet tuomiolliset salamansa minuun välittömästi jos olisin mennyt valuttamaan Portalia lähellekään kakkupohjaa, jouduin tyytymään tässä tapauksessa maitoon.
Valmista kuorrutus: pilko levyllinen maitosuklaata (mitä enemmän syöt suklaata sitä pilkkoessasi, sitä enemmän sitä kannattaa rahdata kotiin kaupasta) ja sulata kattilassa runsaan voin ja kerman kanssa.
Levitä valkosuklaa-karpalotäyte kostutetulle pohjalle. Nosta kakkuun kansi, ja valuta päälle kuorrutus. Alkon sivusto suosittelee koristelemaan kakun vielä tomusokeroiduilla karpaloilla, mutta Ruman Ruoan Ystävät Ry vähät moisesta suosituksesta välitti.
Niin jaa että missäkö on kuva valmiista kakusta? No ei missään! Se ehdittiin syödä ennen kuin ymmärsin tarkennella makroani sen ympärillä. Menetys ei kuitenkaan ole suureellinen, sillä voin paljastaa että valmis kakku oli erittäin ruma. Ehkä olisi kannattanut sittenkin tavata sitä tomusokeroitujen karpaloiden ohjetta? Onneksi kuitenkaan ulkonäkö ei tässäkään tilanteessa korreloi maun kanssa! Ja hei, pinkki valkosuklaavaahto nyt pelastaa minkä tahansa luomuksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti